MÄKISUO
Etusivu, Esittely, Ponit ja hevoset, Toiminta, Yhteys





Saima on virtuaalihevonen/This is a sim-game horse.


Vikaarin Saima

suomenhevonen, tamma
säkä 152cm, rautias
syntynyt 23.5.2007, nyt 12-vuotias
täyttänyt 4-vuotta 23.5.2011
omistaja lyllis (VRL-11107), Mäkisuo
kasvattanut Vikaarin Suomenhevoset, tuoja wortel
koulupainotus, ko Helppo A & re 60cm
VH12-018-1079


05.10.2014 KTK-III 16 + 18 + 18 + 17 = 69 pistettä

"Hyvänpuoleiset tyypit, pyöreä runko, matalaryhtinen, hieman etupainoinen"


©VRL-2324, kiitos! Lisää kuvia alempana.



Historiaa


Saiman saapuessa Mäkisuohon oli se vielä piskuinen raakile, ratsukoulutuksen aloittanut, ujo tamma, joka kurkisti varovasti uudesta karsinastaan epäröiden jokaista askeltaan. Sille päivälle, jolloin Anni Välisuon, Vikaarin suomenhevosten omistajan ja Saiman kasvattajan, auto kuljetuskärryineen kaarsi Mäkisuon kuraiseen tallipihaan, oli siunaantunut melkoinen koiranilma. Vesikuurot hakkasivat maata ja ukkospilvet vyöryivät uhkaavina pitkin taivasta kohti muuten rauhallisia tiluksiamme. Saima oli trailerin jäljiltä hikinen, se oli selvästi jännittänyt jyrähtelevää taivasta ja pitkää ajomatkaa. Ensivaikutelma tammasta oli kaikkea muuta mitä olin puhelimessa kuulemieni kehujen ja videoilta nähtyjen päätelmieni mukaan tehnyt.

Muutaman päivän päästä huoleni hermostuneesta tammasta alkoi onneksi laantua. Saima muuttui päivä päivältä rennommaksi ja pian pääsimme jatkamaan ratsukoulutusta. Koulutuksessa oli tiiviisti ja sitoutuneesti mukana koko tallitiimimme. Etenkin vakivalmentajamme Kiti Leppänen oli suurena apuna ja tukena aina Saiman saapumisesta tamman ensimmäisiin kisoihin saakka. Ajan myötä Saimasta kasvoi mitä mukavin ratsu ja yksi lempeimmistä ja luotettavimmista tuntemistani hevosista.

Luonne


Vikaarin Saima on tamma varsin lempeällä luonteella. Se on hevosistani ainoa, jonka riimunarun voisin huoletta viskata kelle tahansa aloittelijalle ja jättää tämän oman onnensa nojaan. Saima on niitä hevosia, jotka eivät hevistä hätkähdä ja joiden karsinan voi jättää auki kypärän noudon ajaksi. Se ei lähde omille seikkailuilleen vaan odottaa maltillisesti ihmistään. Ihmisläheisenä hevosena Saima rakastaa olla paapottavana ja hellittävänä. Ylenpalttisesta kiltteydestään huolimatta se on kuitenkin tiukka aamukaurojen vaatija. Tamma kyttää silmätarkkana kelloa eikä peittele halveksivaa katsettaan myöhästynyttä ruokkijaa kohtaan. Taluttaessa Saima lömpsyttelee letkeästi taluttajansa vierellä tai jäljessä ja pysähtyy merkistä välittömästi. Sitä eivät vehreä ruoho tai ohi kulkeva hevoskaveri paljoakaan kiinnosta enkä muista tamman lähteneen koskaan käsistä.

Saiman voi kaikinmokomin harjata ja varustaa sen ollessa vapaana karsinassa. Tamma rakastaa pitkiä harjaustuokioita ja painaa silmäluomiaan kiinni nauttiessaan puunauksesta. Harjatessa kannattaa suosia pehmeitä harjoja, sillä Saima on etenkin vatsan seudulta herkkähipiäinen. Satulaa kiristäessä tamma saattaa luimia hivenen, muttei sen tapoihin kuulu ihmisen maistelu. Saiman, kuten muidenkin hevosten mukavuuden vuoksi satulavyö tulee kiristää taukojen kanssa. Myös hyvästä käytöksestä palkitseminen kehuilla auttaa tammaa sietämään tilanteen astetta paremmin.

Ratsuna Saima on innokas ja oppivainen. Se on aina ehdottoman nöyränä kuulolla ja herkkänä avuille. Vähäeleinen, mutta tarkka ratsastaja yltää tamman kanssa napakympin suorituksiin ja kaiken kruunaavat tamman papukaijamerkin ansaitsevat liikkeet. Ilmavat ja pyöreät askellajit ovat miellyttäviä istua ja helposti työstettävissä. Laukassa Saimasta kuoriutuu esiin melkoinen vauhtihirmu. Joskus tamma saattaa silkasta ilosta ottaa pienen spurtin ja sen laukka on aina reipasta. Esteille Saimasta ei juuri ole. Yksittäisiä esteitä se hyppää kyllä puhtaasti, mutta radoilla tamma näyttää lähinnä eksyneeltä hirvenvasalta kömpelöine jalkoineen.

Maastokaveriksi on vaikea keksiä mukavampaa seuraa kuin Saima. Pitkät maastohölläilyt tutuissa maisemissa ovat tamman mieleen. Löytyy Saimasta vauhtiakin, jos sitä kaipaa, mutta hanskassa se pysyy aina. Villieläimet eivät saa tammaa tolaltaan, ne ovat pikemminkin sen kiinnostuksen kohde. Jokainen maastolenkki on Saimalle kuin osa Avara Luonto -ohjelmaa – tamma pysähtyy mielellään seuraamaan vierestä oravan touhuja tai pellolla pälyileviä peuroja. Kotimatkalla askel saattaa käydä kiireisemmäksi, mutta rauhalliset pidätteet tekevät kuitenkin tehtävänsä.

Kisamatkoilla Saima on kaikinpuolin toimiva ja yhteistyöhaluinen kumppani. Kuljetusta tamma stressaa jonkin verran ja saattaa sen takia olla kisapaikalla silminnähden väsynyt. Kaviokas matkakaveri on oiva valinta pidemmille reissuille. Verryttelyssä Saima onneksi vetreytyy ja kisasuorituksissa sen olemuksesta tihkuu intoa. Kisojen jälkeen Saima saa kotona ansaitusti lepolomaa ennen seuraavia treenejä.




Sukutaulu

i. Plootu-Simo ii. Prioori
ie. Janna
e. Killan Kastelli ei. Mallan Kalpa
ee. Aamu





Jälkeläiset

o. Mäkisuon Kuukiuru, 30.11.2014, i. Haikun Kuukiito
t. Mäkisuon Kettutyttö, s. 15.11.2012, i. Kettunen
t. Mäkisuon Saimi, s. 03.01.2013, i. Karusalon Julius
t. Mäkisuon Selina, s. 03.01.2014, i. Liinavuoren Eemeli
o. Mäkisuon Miklas, s. 17.08.014, i. Murskavoitto
t. Mäkisuon Sinervä, s. s.04.01.2015, i. Hymy


Kilpailutulokset




Saima kilpailee kouluratsastuksessa, lista sisältää vain sijoitukset.

KRJ-sijoituksia 44, joista voittoja 8.

05.03.2013 - Helppo A - kutsu - 6/40
04.03.2013 - Helppo A - kutsu - 2/40
03.03.2013 - Helppo A - kutsu - 1/40
28.02.2013 - Helppo A - kutsu - 2/40
27.02.2013 - Helppo A - kutsu - 1/40
26.02.2013 - Helppo A - kutsu - 4/40
25.02.2013 - Helppo A - kutsu - 1/40
25.02.2013 - Helppo A - kutsu - 2/40
24.02.2013 - Helppo A - kutsu - 4/40
22.02.2013 - Helppo A - kutsu - 4/40
22.02.2013 - Helppo A - kutsu - 6/40
20.02.2013 - Helppo A - kutsu - 2/40
20.02.2013 - Helppo A - kutsu - 1/40
17.02.2013 - Helppo A - kutsu - 3/40
08.02.2013 - Helppo A - kutsu - 2/30
08.01.2013 - Helppo A - kutsu - 6/40
28.12.2012 - Helppo A - kutsu - 5/40
28.12.2012 - Helppo A - kutsu - 3/30
27.12.2012 - Helppo A - kutsu - 3/40
27.12.2012 - Helppo A - kutsu - 3/28
26.12.2012 - Helppo A - kutsu - 1/40
25.12.2012 - Helppo A - kutsu - 2/40
25.12.2012 - Helppo A - kutsu - 3/40
25.12.2012 - Helppo A - kutsu - 5/28
25.12.2012 - Helppo A - kutsu - 2/40
24.12.2012 - Helppo A - kutsu - 4/40
24.12.2012 - Helppo A - kutsu - 3/40
23.12.2012 - Helppo A - kutsu - 4/28
22.12.2012 - Helppo A - kutsu - 5/40
22.12.2012 - Helppo A - kutsu - 1/28
22.12.2012 - Helppo A - kutsu - 4/40
08.12.2012 - Helppo A - kutsu - 6/40
08.12.2012 - Helppo A - kutsu - 5/40
06.12.2012 - Helppo A - kutsu - 2/40
05.12.2012 - Helppo A - kutsu - 6/40
04.12.2012 - Helppo A - kutsu - 3/40
25.11.2012 - Helppo A - kutsu - 5/30
24.11.2012 - Helppo A - kutsu - 2/30
25.11.2012 - Helppo A - kutsu - 2/40
23.11.2012 - Helppo A - kutsu - 3/40
21.11.2012 - Helppo A - kutsu - 1/40
10.11.2012 - Helppo A - kutsu - 6/60
09.11.2012 - Helppo A - kutsu - 2/60
07.11.2012 - Helppo A - kutsu - 1/60

NJ-tulokset

11.10.2012 - Suomen(pien)hevostammat - kutsu - 8/12 - KUMA, JS
14.09.2014 - Suomen(pien)hevostammat - kutsu - 3/12 - irtoSERT
26.05.2014 - Suomen(pien)hevostammat - kutsu - 3/15 - irtoSERT

VSN-tulokset

28.03.2013 - Suomenhevostammat - kutsu - 4/12 - RCH


Kuvagalleria







© VRL-2324


Päiväkirja


13.09.2014 Saima vuokralla Oivalan tallilla

Jannen veli kävi tänään meillä kylässä enkä voinut olla suostuttelematta häntä hevosen selkään. Olihan hänen nyt saatava korkata ratsastusura juuri meidän uudella hevosella. Hain ponin ja hevosen yhtä aikaa harjauspuomille kuten aina, Oiva kun ei aidoissa yksinään viihdy laisinkaan (ryömii hemmetti ali!). Saima käyttäytyi harjatessa oikein esimerkillisesti ja selkäänkin se antoi uuden tuttavuuden nousta ilman ihmetyksiä. Talutin heppaa hetken mutta aika nopeasti irrottelin narut ja jätin Jarin oman onnensa nojaan. Jartsa oppi tunnissa pysähtymään, lähtemään liikkeelle, tekemään voltin ja myös ravia vähän kokeiltiin. Saimalla ei ollut mikään kiire mihinkään ja sitä sai välillä hyvinkin reippaaseen tyyliin patistaa eteenpäin. Ihan hyvä mieli jäi ratsastajalle kuulemma, hyvä niin! Propsit kyllä Saimalle taas kärsivällisyydestä, on se niin hieno.
- kirjoittanut Petra

15.08.2014 Saima vuokralla Oivalan tallilla

Tänään käytiin lenkillä kolmistaan ensimmäistä kertaa. Saiman kuntoonlaitto oli tarhassa helppoa, Oivan sain nätisti narun päähän siinä samalla ja siinä sitä pian oltiin hevosen selässä suitset toisessa kädessä ja poni narunpäässä toisessa. Kiersin kentän pari kertaa parivaljakon kanssa kunnes päätin, että eiköhän siirrytä luontoon. Saima kulki oikein sievää käyntiä eteenpäin heti pihasta lähdettyä, mutta Oivaa meinasi vähän jänskättää. Se riuhtoi välillä itseään ties minne ja kiri hevosen edelle aina kun sai siihen tilaisuuden. Meno alkoi onneksi näyttää ihan normaalilta sitten, kun Oiva oli sopeutunut käsiponin virkaan.

Hevonen oli kyllä todella, siis t o d e l l a, rauhallinen ja kärsivällinen ratsu kokoajan, vaikka vieressä poni ärsyttävästi sekoilikin. Mistähän minä löydän tälläisen kultahevosen sitten syksymmällä itselleni? Maastolenkillä keksin ihan hullun idean: tilaan Saimasta itselleni varsan. Jos se siunataan emänsä luonteella ja isällä sattuisi olemaan mahtavasti tukkaa niin sellaisesta minä suostuisin maksamaan aivan mansikoita. Ehkä pirautan omistajalle hetimiten ja kysäisen asiaa. Tai sitten vain lösähdän iltatallin jälkeen Jannen kainaloon ja kerron mitä aion. Toivotaan ettei mies ihan ideaa tyrmää. Likoillekin olisi sitten kunnon harrastusheppa kun kasvavat ja hevonenkin varttuu. Oi oi oi!
- kirjoittanut Petra

20.07.2014 Saima vuokralla Oivalan tallilla

Tosiaan meidän ikioma hiekkakenttä valmistui tässä alkukesästä. Aitoja ei vielä ole ja valaistus puuttuu, mutta kyllä tämän nyt näin kesäaikaan menee näinkin. Oivalla on ratsasteltu aina pellolla tai hiekkateillä, mutta Saiman kanssa halusin ehdottomasti harrastaa myös kentällä. Oiva on jo kovin kiintynyt hevostammaan ja jäikin tarhaan huutelemaan kun vein Saiman tallin eteen. Saima oli oikein kiva hoitaa ja varustaa, eikä mitään ongelmia tullut vastaan ratsastaessakaan. Saima tuntui sopeutuneen meidän tallille hyvin nopeasti ja tuntui olevan tyytyväinen saadessaan ruokaa, rakkautta ja ponikaverin. Siitä se Saiman perustyytyväisyys näyttää koostuvan.

Ratsastin Saimalla kaikki askellajit läpi ja työskentelin lähinnä ympyröillä. Omat taidot olivat hitusen ruosteessa, sillä en ole koko keväänä ratsastanut Saiman koeratsastusta lukuunottamatta. Joskus viime vuoden puolella lainasin välillä ystäväni hevosta, mutta nyt on ollut taukoa. Saima antoi paljon anteeksi ja kulki mukavan rauhallisessa tahdissa koko ajan. Kentän pohja tuntui sopivalta ja tilaa oli tarpeeksi yhdelle ratsukolle. Kaikenkaikkiaan olen kyllä todella tyytyväinen hevoselämäämme juuri nyt!
- kirjoittanut Petra

12.07.2014 Saima vuokralla Oivalan tallilla

Oiva sai tänään vihdoin ja viimein itselleen hevosseuraa. Rakkaan Pähkinä-ponikamun lähdettyä ruuna joutui totuttelemaan uudenlaiseen arkeen ainoana tilamme ponina. Siitä huokui todellinen pula lajitoverista, joten yritimme kaikkemme saadaksemme uuden asukkaan meille mahdollisimman pian. Aluksi tarkoituksena oli ostaa Pähkinän tilalle uusi shettis, mutta jotenkin ajauduin kuitenkin ällistyttävään tilanteeseen: meille saapuisi ylläpitoon suomenhevos-tamma!

Tamma saapui meille eilen Mäkisuon tallilta aamupäivällä. Sitä oli vastassa koko perhe: meidän Milja 2v toisteli kovasti heppa-sanaa ja Menna 5v näppäränä tyttönä halusi myös Oivan toivottamaan tervetulleeksi uuden hevosen. "Varovasti Menna, pidä tiukasti kiinni nyt ettei se lähde lapasistas. No niin, kato nyt, sinne meni" oli viimeiset sanani ennen kuin Oiva oli riuhtonut itsensä irti pikkulikan otteesta. Mieheni Janne lähti Mennan kanssa pyydystämään ilkikurista poniamme ja minä jäin Miljan kanssa vartomaan traileria. -Katopa tarkkaan Milja, tuolta se sininen auto tulee! Jee, heppa tulee! hihkuin tytölle ja lähdin vaistomaisesti hipsimään tyttö sylissäni vähän autoa vastaan.

Hetkeä myöhemmin meillä pörräsi tarhassa tyytyväisen oloinen suomenhevonen, jota pieni Pähkinä hiillosti kovasti. Jonkun aikaa he siinä välejä selvittelivät, kunnes Pähkis antoi selkeästi periksi ja tuumi, että tuosta isosta otuksesta voisi saada vaikka kaverinkin. Menna oli ihan innoissaan ja olisi halunnut heti ratsastamaan. Totta puhuen olin itsekin täynnä tarmoa. Kaikki väsyneiden aamujen tallihommat. jäiset putket, ikuinen kärpäsongelma ja kaikki muut arkemme haasteet jäivät taka-alalle pohtiessani innoissani kaikkea kivaa uuden ihan oikeankokoisen hevosen kanssa. Tästä tulisi hienoa aikaa, sen tiesin!
- kirjoittanut Petra

18.11.2012

Sunnuntaiaamu valkeni harmaana lähestyessäni tallia verkkaisesti. Olin puhunut hevostiimimme Roosan mukaani maastolenkille. Tyttöparka on viimeaikoina kisannut itsensä puhki, joten rauhallinen maastolenkki tekisi varmasti pelkkää hyvää tälle. Olin valinnut ratsukseni Saiman, Roosa oli päättänyt ratsastaa Ellalla. Roosa löytyi tallista harjaamasta Ellaa, joten suuntasin kulkuni heti satulahuoneen kautta Saiman karsinalle.

Kevyen harjauksen ja satuloinnin jälkeen noudin vielä kypäräni ja vaihdoin päälleni paksumman takin. Nousimme tallipihalla hevosten selkään ja suuntasimme kulkumme kohti metsäpolkuja. Routainen maa oli tehnyt poluista kovat ja rosoiset, joten hyvän aikaa pysyttelimme ihan vain käynnissä. Kun polku haarautui niitylle, jonka pohja oli pehmeämpi, uskalsimme siirtyä raviin. Ravasimme niittyä pitkin ja jäimme sen toiseen päähän isolle ympyrälle. Roosa nosti Ellalla laukan ja ratsukko laukkasi hetken hiljentäen sitten raviin. Saima alkoi aavistella laukkahetkeään, joten minulla oli tamman pidättelyssä kova työ. Vihdoin laukkaan päästessään Saima ei millään olisi halunnut lopettaa. Energiaa tammalla olisi riittänyt vaikka kelle jakaa. Pääsimme jatkamaan matkaa hetken päästä jälleen käynnissä.

Loppumatkalla ravasimme vielä pari pätkää. Yhteensä matkaan kului noin tunti. Palatessamme tallipihaan päätin lähteä Saiman kanssa vielä maneesiin päästämään tammasta höyryjä ulos. Se kannattikin, tilaisuus treeneille oli oiva. Saima oli virkeä ja vetreä ja saimme hiottua siirtymisiä ja asetuksia mukavasti.
- lyllis









Ulkoasu ja tekstit lyllis, tausta ja kuvat: Ritva's Gallery